7. Kysymyksiä/vastauksia

Vastauksia usein tehtyihin kysymyksiin

Vastauksia Kuka voi tehdä domainhankintoja?

Kaikki tahot, yritykset, yhteisöt, yksityiset henkilöt aina domainsijoittajiin saakka, niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin tahot.

Laki on näiltä osin muuttunut merkittävästi domainien vapauttamisen suuntaan ja lähemmäksi kansainvälistä käytäntöä 5.9.2016 alkaen.

Kuka vastaa siitä, että domain on oikeutetussa hallussa ja että sen voi myydä esim. huutokaupassa?

Myyjä sitoutuu aina vastaamaan omasta tuotteestaan, eli siitä, että verkkotunnus on laillinen, eikä se riko kenenkään toisen oikeuksia (toiminimi, tavaramerkki, vakiintunut nimi).

Fi-verkkotunnuksen tulee siis olla jo alun perin rekisteröity lainmukaisesti. Vastuu verkkotunnuksen lainmukaisuudesta on verkkotunnuksen käyttäjällä.

Myös ostaja voi tarkistaa asian ennen ostopäätöstään.

Voinko rekisteröidä samankaltaisen domainin kuin kilpailijallani on, lisäämällä siihen vaikka yhden kirjaimen?

Harmaata aluetta ja kikkailua ei tarvita. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei kukaan rekisteröisi sellaista fi-domainia, joka jollain tavalla edes voisi loukata toisen tavaramerkkiä tai suojattua nimeä.
Tällaisia tapauksia on ollut ympäri maailman kansainvälisten tunnusten kohdalla, mutta joissain tapauksissa niissä ”harmaan alueen kulkija” on joutunut suuriin taloudellisiin vastuisiin ja vaikeuksiin.

Aina on syytä tarkistaa aivan ensiksi domainin suojan saaneet toiminimi- ja tavaramerkkilaissa tarkoitetut vakiintuneet nimet ja merkit:

* Suomen kaupparekisteri
* Suomen yhdistysrekisteri
* Suomen säätiörekisteri
* Suomen tavaramerkkirekisteri
* EU-tavaramerkkirekisteri

Onko eettisesti oikein että domaineja voidaan ostaa sijoitusmielessä?

Kyllä, tämä on tullut mahdolliseksi Viestintäviraston toimesta uuden lain astuttua voimaan 5.9.2016. Jos ajatellaan esimerkiksi yleisiä sijoituskohteita, pörssiä, rahastoja ym., niin näissä voidaan sijoittaa esim. asuntorahastoon tai asuntoja vuokraavaan pörssiyhtiöön, jotka hankkivat paljon asuntoja markkinoilta ja vuokraavat niitä sitten sellaisella hinnalla kuluttajille, jotta sijoittaja saa parasta mahdollista tuottoa sijoitukselleen. Niin, onko tämä eettistä – lain mukaan se on sallittua ja maailmalla aivan normaalia toimintaa, ja onhan siinä paljon hyviä puolia. Samoin perusajatuksin sijoitetaan öljyyn, raaka-aineisiin, pörssiosakkeisiin, valuuttoihin, kultaan, hopeaan, turkiksiin, moniin elintarvikkeisiin (vehnä, soija, riisi, sokeri, kahvi ym. ym.) joilla kaikilla haetaan maksimaalisen hyvää sijoittajatuottoa.
Maailma on täynnä mitä ihmeellisimpiä enemmän ja vähemmän eettisiä sijoituskohteita!

Onko Suomi ainut maa jossa voidaan sijoittaa verkkotunnuksiin?

Ei ole, toiminta on varsin tunnettua ympäri maailman. Sivuiltamme löytyy monta juttua ja esimerkkiä siitä, kuinka paljon jokin taho on maksanut verkkotunnuksista.

.com – .eu – .net – .org – ja monet muut domainit ovat olleet sijoituskohteena jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä (esimerkiksi .com perustettu v. 1985, vapautettu kaikille 1990-luvun puolivälin jälkeen).

Minulla on ollut domain jo kuusi vuotta ja joku on nyt rekisteröinyt aivan identtisen tavaramerkin ilman .fi päätettä. Pitääkö minun luopua domainistani tämän tavaramerkin omistajalle?

Ei tarvitse. On ehdottoman tärkeää, ettei rekisteröi toisen jo suojattua nimeä tai tavaramerkkiä .fi-verkkotunnukseksi (domainiksi), mutta mikäli on ensiksi rekisteröinyt domainin ja toinen taho myöhemmin rekisteröinyt samannimisen tavaramerkin (tässä tapauksessa) niin aikajärjestyksen mukaisesti domainiin on oikeus sitä ensin hakeneella.

Saako tavaramerkki kahden verkkotunnuksen suojan, mikäli kysymyksessä ovat kansalliset kirjaimet?

Kansallisia merkkejä (å, ä, ö) sisältävää suojattua nimeä tai merkkiä täsmälleen vastaavana verkkotunnuksena voidaan pitää sekä kansallisia merkkejä sisältävää että sisältämätöntä verkkotunnusta. Kuvaavana ja kuvitteellisena esimerkkinä Törppö (tavaramerkki) antaa suojan törppö.fi sekä torppo.fi verkkotunnukselle.